maanantai, 17. lokakuuta 2011

Voittajareeniä

Vihdoinkin tuntuu, että kirjoittaminen luistaa. Nähtävästi mulle on tullut pienenlainen neuroosi kirjoittaa jokaset treenit ylös. Tänään oltiin Janniinan ja Cicin kanssa tokoilemassa.

Ketku teki ensin tunnarin ihan kokeenomaisesti. Tosi hyvä oli taas :)
Sitten yksi luoksetulo, jossa kutsuin Ketkun pois päin kävellessäni. Sitten ruutua taas luoksetulon lähtöpisteeseen. Ketku lähti kaartamaan luoksetulon aloituskohtaan, mutta vaihto suunnan ja meni ruutuun. Toka ruutu oli myös hieno. Kolmannella jouduttiin ottamaan pari pysäytystä ja uudelleen lähtystä. Sitten ruudun takana oli  yksi merkki, joka sekoitti Ketkun täysin. Tehtiin pari kertaa ruutua siihen suuntaan ja nyt sain ohjata tosi paljon. Sitten vielä kaksi kertaa vastakkaisesta suunnasta, mutta jouduin ohjaamaan hieman. Ketku kuitenkin vastasi mun ohjaukseen hyvin. Pari kertaa yritti tulla takaisin mun luo, mutta sain stopattua ja uskoi uudelleen lähetyksen. Ketku on selvästi paremmin kuulolla, kun ei olekkaan enää niin varmaa, että osaa homman.

Pikkupause. Sitten seuraamisen hinkkaamista. Nyt jäi parempi mieli ja Ketku mielsi palkan paikan, joka tulee selän takaa. Taidetaan saada se edistäminen kuriin, jos vaan itse malta edetä rauhassa. Laitoin Ketkun paikalla oloon nakit nenän edessä ja katselin hetken Janniinan treenejä. Nosti päätä, kun jäähallin pihalla liikkui porukkaa. Kielsin ja uudestaan makuuseen. Luoksepalatessa keräsin nakit pois ja syötin ne kädestä. Sitten kakeja. Ketku tahtoo välillä nousta liian rehellisesti ja venyttäen, mutta pääsääntöisesti nousut ovat vajaampi ja parempia. Mun täytyisi vaan itse malttaa edetä rauhassa ja olla rauhallinen treenatessa. Nytkin meinasin taas kiirehtiä ja antaa epämääräisiä käsimerkkejä. Loppuun vielä tunnari, jossa kymmenen kapulaa ja viimeinen oma. Tosi hyvä tämäkin :)

Niin ja Ketkun kanssa ollaan otettu tää hallinta homma tosissaan. Retku meinaan osaa pitää nakkia suussa ja tuoda sitä mulle. Kai sitä voisi jonkin näköiseksi hallinnaksi kutsua, kun Ketku ei syö sitä nakkia vaan malttaa vielä irrottaa siitä!

Tässä vähän kesäisiä möllitokokuvia



Aina ehtii poseerata :)

3 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Treenien ylöskirjaamiseen jää helposti koukkuun. :D Mutta heti kun kirjoittelee niin muistaa vielä kaikki mieltä painavat asiat ja sitten niihin on helppo palata myöhemmin.

Toi nakki-temppu kuulostaa kyllä aika hienolta! Tosiaankin voi kutsua hallinnaksi. Ei kyllä onnistuisi meidän koirilta. :D

Minna kirjoitti...

Joo ja sitten täältä on hyvä käydä tarkistamassa mitkä asiat vaatii treeniä sekä miten niitä on treenattu. Kun tuo oma muisti voi kuitenkin vähän huijata :)
Meilläkään ei vielä kokonainen nakin nouto suju, mutta pitää kyllä ja kykeenee tuomaan nakin mun eteen, jos se on laitettu valmiiksi suuhun. Ilme on kyllä tosi kärsivä joka kerta :D

Sirkku kirjoitti...

Nakin pitäminen on jo aika mestarisuoritus :D Meillä Topi osaa pitää rouhetikkua mutta ei nyt sentään nakkia.